Treenit Oulussa ollaan treenattu! Tuli jotenkin tosi outo olo kun ajelin kotia hallilta. Muutenkin päivät täällä alkaa melko vähiin käymään. Koirat on ihan ihmeissään kun koko ajan jotain pakataan mutta mihinkään ei lähdetä. Yleensä koirat villiintyy siinä vaiheessa kun matkalaukku otetaan esille ja aletaan pakkaan. Yleensä se tietää reissua Rukalle tai jonnekin muualle kivaan paikkaan. Aluksi molemmat koirat hössötti mukana kun pakkasin, nyt ne vaan seuraa sivummalta kun pahvilaatikko-pinot kasvaa eikä kukaan lähde mihinkään.

Aamulla käytiin Olgan, Johannan ja Timon kans lenkillä. Viima ja kylmyys oli kamala! Olin aika jäässä kun autoon päästiin. Koirilla ainakin oli kivaa, juoksivat lumihangessa ihan hulluna. Sitten kotia ja syömään Jussin vanhempien tykö. Koirat aina hössöttää siellä kamalasti ja muutenkin olivat vielä kotona ihan touhussaan. Ei siis mitenkään rento päivä koirille ja Ruu olikin väsähtänyt kun treeneihin lähdettiin. Eipä sillä, niin olin väsynyt minäkin. Jos treenit vielä olisi täällä jatkuneet niin en olisi jaksanut lähtä.

Alkuun luoksepäästävyys ja paikallaolo. Luoksepäästävyydessä oli aluksi ongelmia. Ruu ei olisi malttanut olla paikalla mutta loppua kohden pokka piti jo hyvin. Paikallaolossa nousi ensin istumaan mutta muuten oli nappi suoritus.

Sit ohjatusti treenaan liikkeestä seisomista. Me ei olla jotenkin edistytty tässä ollenkaan. Kamalan vaikea liike jota vaan täytyy näköjään jankata loputtomasti. Mietittiin ohjaajan kans uusia keinoja treeniin mutta lopulta tultiin siihen tulokseen et jatketaan tällä samalla tyylillä. Eiköhän se vielä jonain päivänä aurinko paista risukasaankin.

Sit seuruuta tötteröiden ympäri. Ruu oli jotenkin tahmea. Johtui varmaan väsymyksestä kun ei jaksanu neiti kovin säpäkkänä olla. En jaksanu itekään siltä mahdottomia vaatia joten katsoin vähän sormien läpi väsynyttä koiraa.

Toiselle puolelle treenaan hyppyä. Otettiin ootellessa noutoa. Ei mitenkään silleen liikkeenomaisen jäykästi vaan silleen et se oli kivaa molemmille. Ruu nouti tosi hyvin kun nyt nakkelin kapulaa niin kauas kun jaksoin. Luovutuksetkin oli sikahyviä.

Hypyssä saatiin ohjeeksi siirtyä harjoittelussa eteenpäin. Aiemmin olen vienyt nakin esteen toiselle puolen houkuttimeksi mutta nyt se jätettiin pois ja hyvinhän tuo hyppi siitä huolimatta! Esteen päällä sanoin Ruulle tänne käskyn ja siirryin ite siihen silleen et pääsin sen palkkaan heti kun se oli esteen takana. Hyvin meni. Näin jatkamme.

Loppuun vielä omia seuruutuspätkiä ja liikkeestä maahanmenoa joita palkkasin NEU-purkilla.

Ai niin, meidän olis pitänyt eilen olla Ylihärmässä näytelmissä. Ei yksinkertaisesti voitu lähteä sinne ajeleen tän sotkun keskeltä. Me ollaan täällä ihan paineessa tehty remonttia loppuun et saadaan tämä laitettua myyntiin vielä ennen muuttoa. Vähän on päivät venyny kun ollaan Jussin kans ropsittu hommia. Vähän kyllä harmittaa maksettu näyttelymaksu mutta eipä sille nyt voinut mitään. Elämä on.