Oltiin meinaan KOKO perhe tottistelemassa! Kyllä, Jussikin! Wohoo! Sain ajaa kentälle ja samalla kun sammutin auton, Jussi ilmotti et kotiin en muuten saa enää ajaa... Melekosia otuksia nuo miehet...

Ruulla oli hyvin samankaltaiset treenit ku lauantainakin. Ensialkuun kunnon hetsaus-ärsytys-kiusaus. Pidettiin ihan superkivaa Ruun pallolla Sannan kans. Voi vinde, pahin taisi olla kun vieritin narupallon kahden metrin päästä Ruun nenän alta. Hieman neiti rottweiler siinä paikkaa tärisi ja lipo huuliaan mut ei noussut... Sain sentään pari virhettä Ruun tekemään ja pääsin palautetta antamaan. Kyllä se vielä oppii! Hain sit parille lyhyelle seuruu pätkälle sen siitä maasta, oli muuten täpäkkä!

Toisella kierroksella jäävistä istuminen ja seisominen takapalkalla. Eka istuminen tais jäädä seisomiseksi, muuten ei huomautettavaa. Tähänkin treenin alkuun kiusaaminen ruuan kans. Minä heittelin narupalloa ja Sanna kiusaus ruualla. Ruu luuli joutuvansa ilmeestä päätellen ilmaisu-treeneihin ja yritti muutaman kerran maasta komentaa Sannaa mut vaiensin kaikki äänet. Maassa ei mölistä! Hyvä pätkä tämäkin.

Vika kierroksella sitten lisää painetta näiden paikallaolo-kiusausten kans. Jussi huolehti et Ruu pysyy paikalla ja minä otin Lassen kans lyhyen tottispätkän Ruun nenän alla. Ai että, tää oli pienelle rottweilerille melkeen liikaa! Eihän hänen mamma nyt voi huomiota toisille jakaa! Tätä täytyy ottaa useemminkin! Ensinnäkin papparainen oli ihan liekeissä plus että tää jos mikä oli hyvä ärsytyskeino Ruulle! Lassen mentyä autoon, Ruulle lyhyttä seuruuta jonka jälkeen luoksetuloja lyhyeltä matkaa. Ei ongelmia mut hetikö matka meni yli seitsemän metrin, alko hidastelu mut tuli kuitenkin tiivisti. Hain sen etäisyyden missä tätä ongelmaa ei vielä ilmennyt ja treenattiin tältä matkalta tätä luoksetuloa. Täytyy ottaa muutama treeni tältä etäisyydeltä toistoa ja katsoa onko vaikutusta. Loppuun ennen eteenmenoa täyskäännöksiä.

Sit ilimootusluontosena asiana et oon tänään ilmottanut ja maksanut Ruun kahteen kokeeseen tähän keväälle. Ekana käydään pieni tason tarkistus toko-koe, josta haetaan kisajännitystä plus et nään virheet mitä se tekee kun tajuaa etten puutu niihin. Kisajännityksen kannalta tää on ehkä vähä huono sillä en jostain syystä ole jaksanut ainuttakaan toko-koetta vielä jännittää mut katsotaan josko tällä kertaa. Sit ilmotin tuon myös toukokuulle haku-kokeeseen. Vielä ei oo aikoihin toivookaan maastoon pääsemisestä kiitos lumien, mut ollaan me niin paljon siellä tahkottu et kai se osaa... Ennen 4-vee synttäreitä HK2 on tavoite mikäli kokeisiin mahdutaan ja päästään! Sit syksyllä voivoi-voittaja! Eiköhän tässä oo pienelle rottweilerille ihan tarpeeksi yhdelle kautta...