Keskiviikko eli treenipäivä jälleen. Ruulla oli aivan kamalasti virtaa hallille mennessä ja virtaa riitti koko tunnin ajan! Siis käsittämätöntä, meidän emäntä oli tunnin treenamisenkin jälkeen silleen et 'hei oikeesti ei vielä lopeteta!'

Tunti alko sillä et käytiin jokainen kätteleen toinen ohjaajista. Sujui Ruulta yllättävän hyvin vaikka pelkäsinkin pahinta. Vähän piti kuitenkin kenguru-loikkia tehdä mut ne kuuluu kenguRUUN tapaan toimia.

Seuraaminen ja käännökset meni aivan sikahyvin! Olin tosi tyytyväinen, Ruu oli tosi hyvin hereillä ja nyt se hokas varmaan ensimmäistä kertaa et mitä mun merkki käännöksestä (käännän päätä menosuuntaan ennen käännöstä) oikeasti tarkottaa! Kun tein merkin ennen käännöstä níin Ruu kokos ittensä valmiiksi et kun varsinainen käännös tuli niin se tapahtu terävästi enkä kompuroinu koiraan. Jee!

Sit tässä välissä mentiin hallin toiselle puolelle toisen ohjaajan tykö harjotteleen liikkeestä seisomista. Siis voi vamma miten voi olla koiralapselle haastava liike! Saatiin lopulta liike sujuun joten kuten mut pitkä ja kivinen on tie valmiiseen liikkeeseen.

Takas toiselle puolen jossa olikin meidän vuoro mennä henkilöryhmään. Ei olla otettu tätä silleen koskaan näin oikeesti ja mua mietitytti mitä tästäkin tulee. Koira oli varmaan elämänsä upeimmassa vireessä ja ryhmä sujui kuin vettä vain. Kontakti ei pudonnut ja Ruu seuras erittäin tiiviisti. Vasemmalle käännökset henkilöiden takana oli pariin otteeseen vähän haastavia kun Ruu ei meinannut väistää. Henkilöt juttelivat ryhmässä joten sekin lisäsi liikkeen haastavuutta. Kerran sujui paremmin kuin hyvin tämä niin palkkasin Ruun suoraan liikkeestä nakkaamalla sille NEU-rasian. Koira perään ja mikäs sen mukavampaa kuin saada mahtipalkka mahtisuorituksen perään.

Sit otin omaksi iloksi ja muistinvirkistykseksi liikkeestä maahan menoa. Sujui vähän sinne päin. Sinne päin siksi et Ruu ei malttanut mennä kunnolla maahan ja sillä oli kyynärät muutaman sentin ilmassa. Jouduin komentaan uudelleen joka kerta sen maahan et se lopulta laski kyynärätkin tantereeseen.

Lopuksi paikallaolo. Jotain kummaa tapahtui meidän virtapiikille. Se ei jostain syystä pysynyt ollenkaan paikalla kun tulin koiran viereen. Ei noussut ylös mutta kääntyi maassa ollessaan 90-astetta. Otin sitten liikkeen uudestaan pariin kertaan ja kerran se molemmilla kerroilla teki tämän ihme käännöksen niin ohjaaja tuli hätiin. Ohjaaja jäi Ruun toiselle puolelle estämään Ruun käännökset. Tehtiin sit silleen et ohjaaja oli Ruun vieressä ja minä kävelin pois ja palasin Ruun viereen huomioimatta koiraa mitenkään. Jos Ruu oli tipalla liikahtaa niin ohjaaja karjaisi sille maahan. Kävin muutaman kerran Ruun vieressä ja kun se malttoi kunnolla mielen niin palkkasin sen ja kävelin taas pois. Kävin muutaman kerran palkkaamassa ennen kuin lopetin liikkeen.

Lopuksi vielä omaksi iloksi seuruuta ja kulmia et päästiin onnistuneeseen suoritukseen päättään treenit. Oli kyllä mukava treenata reippaan koiran kanssa! Ja yllätyksenä kotona huomasin et makupaloja oli mennyt ennätyksellisen vähän näiden treenien aikana vaikka koko ajan jotain puuhattiin.