Me unohamme kaikki meän tulevaisuu'en tavotteet Ruun kansa. Ei tästä tuu mittään!! Ruu on semmonen virtapiikki joka ei malta keskittyä mihinkään.

Oltiin siis jälleen tottistreeneissä. Ohjelmassa oli tasamaan noutoa ja seuraamista. Me oltiin ensin siinä porukassa jotka treenaili noutoa. Tai no, näytin ohjaajalle miltä se meidän osalta näyttää ja melkeen siihempä se jäi. Ruu menee ihan sekasin kapulasta! Sen ku nakkaa sille niin se ei millään malttais istua ja odottaa käskyä päästä hakemaan sitä. Sit ku sille sanoo et tuo, niin se kuvittelee et se kapula pitää toimittaa mulle kaulan korkeudelle kahdella jalalla! Argh!! Eli me treenattiin (huonolla menestykselle) semmosta et toinen ohjaajista heilutteli edessä Ruun kapulaa ja me oltiin perusasennossa siinä edessä. Sit käsky seuraa, ohjaaja nakkas kapulan maahan ja me tehtiin samalla käännös. Eli ihan vaan sitä peruskauraa et kontakti pysyy vaikka näkösällä on kapula. Ei muuten todellakaan sujunut hyvin... Meillä alkaa oleen pian niin paljon näitä hommia rästissä et ei ehditä kaikkia ees hoitaan vuorokauden tunneissa.

Toiselle ohjaajalle piti esittää seuraamista. Tämän odotusajan käytin koiran rauhotteluun, olin kyykyssä maassa ja silittelin Rubya. Välillä pari askelta seuraamista ja taas hyssyttelin koiraa. Tämän jälkeen alko löytyyn koirasta korvia ja taju-aistia. Seuraaminen menikin oikein hyvin kun sitä ohjaajalle vaan päästiin esittään. Ruu seurasi suorassa, korjasi perusasentoa mikäli jäi lopussa hieman vinoon ja toimi muutenkin hyvin. Ruu on kamalan herkkä tuossa seuraamisessa. Jos se vaan jää pikkusen väärään paikkaan niin mun ei tarvi ku aavistus vaihtaa käden paikkaa niin se alkaa heti korjaan omaa asentoa. Se on hyvä se. Loppuajan vielä treenasin omin päin paikalla oloa. Meni kerranki aivan sairaan hyvin! Perusasennosta käsky maahan, Ruu jopa jäi maahan kun poistuin itse hieman kauemmas ja sit se vielä pysyi maassa kun tulin takaisin sen viereen! Jeess! Tähän oli mahtava lopettaa treeni! Mutta en silti tiiä mitä tästä tulee... Oon helisemässä pian tuon koiran kans ku haluan sen rauhottuvan ja oppivan nopiampaa! Taitaa olla mahdoton toive. Täytyy vissiin odottaa sitä kokemusta joka tuo sitä varmuutta, vai miten se mainos meni?

Ai niin, Ruu on menossa Kajaaniin loppiaisena näytelmiin! Hui! Ja minähän en ollu näytelmätähteä ottamassa... Ja koirallaki vielä tuo purentavika mutta silti pittää sitä näköjään kiikuttaa ympäri Suomen pieniin kehiin. Saapa nähä jääkö nämä näytelmä-tulokset meän ainokaisiksi saavutuksiksi...