Päästiinpä Ruun kanssa viettämään perjantai-iltaa rattoisasti päivystyksessä. Ruu söi torstaina päivällä yksin ollessaan Jussin nahkakinttaat. Eilen aamulla se oli ollut hieman tuskaisen oloinen ja Jussi oli ajatellut et toisella on kakkos-hätä ja ei muuta kuin ulos. Iltapäivällä sitten kun minä tulin kotia niin hieman tuskainen olo oli muuttunut ihan hillittömän tuskaiseksi. Ruulla oli maha turvonnut kuin ilmapallo ja se läähätti ihan hervottomasti. Muuten hoikka koira oli aika koomisen näköinen tajuttoman pötsinsä kanssa. Ei muuta kuin soittorinkiä eläinlääkäreille et tarttis varmaan tehdä jotain... Nurmijärven kunnan eläinlääkäri sanoi suoraan että hänellä ei ole päivystyksessä valmiuksia tai mahdollisuuksia hoitaa meitä että ala soitteleen Helsingin lääkäreille mikä heillä on tilanne. Saatiin sitten Aistista aika puoli yhdeksäksi ja sieltä hoitaja neuvoi vielä käymään muutkin asemat läpi josko päästäisiin jonnekin nopeammin. Soitin varmaan kaikki mahdolliset ja mahdottomat paikat läpi ja jokaisesta saatiin kieltävä vastaus. Hieman ennen kuutta Aistista sitten soiteltiin takas päin että mikä meillä on tilanne. Siinä vaiheessa Ruu oli lopettanut läähättämisen ja makasi vain hiljaa eteisen lattialla maha siinä vieressä. Hoitaja pyysi tulemaan samantien paikalle, he olivat siirtäneet toiset potilaat meidän edestä että päästiin saman tien vastaanotolle.

Ennen autoon menoa Ruu kävi paskalla ja tällä reissulla koira pieneni puolella ja virkistyi selvästi. No, ei muuta kuin matkaan. Lääkärissä Ruusta otettiin neljä rontgen-kuvaa, kaksi sivusta ja kaksi päältä. Lääkäri kysyi että rauhotetaanko kuvia varten vai kokeillaanko ensin ilman rauhoitusta. Sanoin sitten kokeillaan ensin ilman, eihän sitä nyt koiralta aleta kyselemään sopiiko neidille maata pöydällä kyljellään ja selällään...  Voin muuten kertoa että melko mielenkiintoista oli kuvia ottaa ilman rauhoitusta! Lääkäri tuumaskin kuvien oton jälkeen et ihmeen voimakas ja lihaksikas koira näin pieneksi koiraksi että mahdatte harrastaa jotakin.... 

Noo, kuvista näkyi selvästi vatsalaukku jossa on jotain ylimääräistä ja suolisto oli kaasuuntunut. Ruu oli kuitenkin olosuhteisiin nähden melko reipas jo siinä vaiheessa niin lääkäri kysyi että mitä tehdään, aukaseeko hän koiran nyt samantien vai kokeillaanko ensin nesteyttää ja parafiini-öljyä josko näin saataisiin kinttaat liikkeelle. Päätin, että lähdetään nesteyttämään ensin josko näin saataisiin homma luistamaan. Ruu laitettiin tippaan ja semmonen puoli litraa nestettä meni niskaan ja kotiin viemisiksi parafiini-öljyä. Maanantai iltana on sitten kontrolli-käynti jossa koira kuvataan uudestaan ja jos ei ole kinttaat lähtenyt liikkeelle niin sitten Ruu aukastaan maanantaina. 

Lääkärin kans mietittiin et josko Ruulla on ollut koko tämän viikon maha kipeä kerran neiti on tästä bulimiasta kärsinyt. Josko tämä olisi syy miksi on sitten kinttaat syönyt kun on jotenkin omaa oloa koittanut helpottaa. Lopputulos vaan ei ollut ihan niin kuin elokuvissa!

Että tämmöstä tänne... Päivän opetus; älä syö kinttaita ja älä jätä niitä syötäväksi!