No niin, saatiin oma ryhmä kasaan ja metsään. Aluksi käytiin läpi mitä oltiin treenattu Vaalassa ja siitä sit improvisoitiin Ruulle treenit tähän maastoon sopiviksi.

Eka ukko oli semmonen samanlainen millä yliheittotreenit alotettiin. Minä keskilinjalla, avustaja koiran kans 30 metrissä ja maalimies toisella puolen kymmenessä metrissä. Maalimies meni mölyten piiloon, kutsu ja lähetys yli. Jep jep, näinhän sen olisi pitänyt mennä. Käytännössä se meni silleen et Ruu juoksi mun ohi jostain neljän metrin päästä. Prkl. Neiti vissiin on sisäistänyt tämän treenin idean eli tämä pois käytöstä. Ruu alotti hyvän haukun ja noin viisi haukkua tuli ennen palkkaa. Ite kävin kans kehumassa koiraa ja sit jätin koiran Janille ja palasin ite keskilinjalle. Keskilinjalta kutsuin koiran luokse.

Sit lähetys toiselle puolen. Tämä oli valmis maalimies. Lähetys käskyn jälkeen Ruu juoksi vajaa kymmenen metriä eteen päin, kääntyi ympäri ja toiselle puolen mettää. Ei näin... Mää olin niin hölmistynyt etten älynnyt edes hermostua Ruulle. Lopulta se vaan laukkas omiaan takas oikealle puolen ja löysi maalimiehen. Menin maalimiehelle ja otin Ruun hallintaan. Se oli ihan omissa täpinöissään eikä kuunnellut mua yhtään. Napakka läpsy rintaan, herätys ja Ruun silmät levis lautasiksi. 'Mitä tuo akka teki??' Samantien sen tarkkaavaisuus taas häipy ja uus läpsy. HE-RÄ-TYS!!!! No nytpä ne lautaset kohdistu oikeaan osoitteeseen ja Ruu esitti kyllä varmaan hienointa seuraamistä mitä se on täällä etelässä tehnyt koskaan.

Seuraava ukko tais olla etenevä haamu. Maalimies siis eteni näyttäytymisen jälkeen keskilinjan suuntaisesti ennen kuin lähetin koiran perään. Terävä haukku ja palkka.

Sit tyhjä toiselle puolen. Ruu teki hyvän mallisen piston, ainoa vaan että syvyyttä oli vain kolmekymmentä metriä. Uus lähetys ja se lähti eteneen taakse päin. Tänne käsky ja se tuli sieltä luokse!!! Jee! Uus lähetys tyhjälle ja nyt Ruu teki piston kuin oppikirjasta! Hienoa, kävi 50 metrissä ja tuli luokse kun kutsu kävi. Palkkasin hienosta tyhjästä ennen kuin lähetin toiseen suuntaan.

Toisella puolen taas valmis ukko. Hyvin meni, Ruu eteni vauhdilla 50 metriin, kaarsi oikealle ja sai hajun maalimiehestä. Pekka kehuikin piilolla et oli aivan esimerkillinen pisto, Ruu oli kääntynyt vasemmalle kun olin keskilinjalta sitä kehunut ja samalla se oli hajun napannut. Jee! Tämähän lähti sujumaan!

Viiminen ukko oli kans hyvä. Lähetys, eteneminen 50 metriin, kehu, kaarto oikealle ja samalla Ruu nappaskin jo hajun maalimiehestä. Hienoa! Vikalta ukolta sai iltapalan joten kannatti tehdä töitä. Maasto oli huomattavasti hankalampaa mitä Vaalassa joten maalimiehet pääsi paremmin piiloihin. Ruu ei todellakaan tehnyt löytöjä silmillä vaan nenää käyttämällä.

Näköjään tuommonen pieni fyysinen kurinpalautus oli ihan paikallaan. Ruu esitti ihan toisenlaista toimintaa kun pakote oli ensimmäistä kertaa oikeasti pysäyttävä eikä mitään sanomaton nyppäys remmistä. Täytyy kokeilla tottiskentällä samaa. Jos Ruu sikailee niin antaa kunnolla pataan ja selventää et töitä on tehtävä. Työn se osaa mut nyt se on mua koko kevään kusettanut mua ja näköjään se kaipaa isompaa puuttumista et se viittii alkaa tekemään töitä sillä tasolla millä sen pitäisi olla. Metsässäkin löytyi korvat sen kummempia jankkaamatta. Meni nyt vähän aiheen ohi mutta aijon kokeilla tätä seuraavissa  tottistreeneissä, tukkapöllyä ja sit jotain superkivaa perään! Niin ja täytyy nyt vissiin sen verran tähän väliin selventää et en minä kuitenkaan käsiksi koiraan käynyt. Kun oikoluin tätä tekstiä niin tuli mieleen että eihän kukaan vaan ymmärrä väärin. :) Ruu on täysissä sielun ja ruumin voimissa edelleen!