Tänään pakkasin koirat aamutuimaan autoon ja ajeltiin Riihimäelle treffaamaan Ruun siskoa Jopoa ja Olgaa. Jotakin samaa mutta kuitenkin niin erilaiset siskokset. Ruulle tehtiin ilmaisuharjotukset kentällä. Olga oli Ruulle ihan uusi tuttavuus ja niin ku arvelinkin niin meillä sillon haukku toimii lähes moitteetta. Ekalla lähetyksellä Ruu törmäs aika kovaa ku Olga oli kyykyssä keskellä kenttää. Haukku kuitenkin ihan hyvin, vähä vinku alkuun mut selvästi ollaan voitonpuolelle tämän äänen käytön kans. Loput kolme ilmasua tehtiin silleen et Olga meni suojelupiilojen taakke kasvot kulmaa kohti ja lähetin Ruun sitten piiloille. Jollakin kertaa oli pää vähän käynyt kainalossa mut pääasiassa Ruu oli ihan siististi piiloilla. Vikalla haukku sit hieman pidemmän pätkän ja kuulosti kyllä omaan korvaan kivalle ku haukku oli oikeasti haukkua eikä vinkumista. Hyvä, hyvä.

Niin ja tänään sitten alkoi odotetusti juoksut. Meillä sitten tämän myötä vesitty luonnetesti-haaveet tälle syksyä. Täytyy hoitaa se sitten alta pois keväämmällä. Mitenhän nää asumisjärjestelyt nyt hoitais ku ei voi vaan viedä Lassea äitille ja isille? Käsi ylös joka haluaa pienen ja helpon suomenlapinkoiran hoitoon!